Järjestöjohtajat Twitteriin! #johtajasome

Houkuttelin aiemmin järjestötoimijoita Twitteriin. Tämän bloggauksen tavoitteena on houkutella erityisesti järjestöjohtajia (saavat toki muutkin houkuttautua).

Twitter on kovasti pinnalla ja organisaatiot ovat huomanneet sen mahdollisuudet. Finnair haluaa sosiaalisen median päällikkönsä Aku Varamäen luotsaamana olla maailman twiittaavin lentoyhtiö. Sosten viestinnän asiantuntija Laura Kouri tarttui Twitterissä aiheeseen ja pohti, mitä Sosten pitäisi tehdä ollakseen Suomen twiittaavin järjestö. Molemmissa organisaatioissa Twitter otetaan haltuun ihmisten henkilökohtaisen twiittailun avulla, ei pelkästään kasvottomalla organisaatiotilillä. Finnairilla on jo koulutettu ylin johto Twitterin käyttäjiksi ja myös Sostessa twiittaavia asiantuntijoita ja johtajia on useita.

Johtajuuden asiantuntija Jukka Saksi on puolestaan houkutellut pörssiyhtiöiden johtajia someen ja erityisesti Twitteriin blogissaan ja Kauppalehden haastattelussa. Saksi ja järjestösomesta pian kirjan julkaiseva Piritta Seppälä  keskustelivat johtajien Twitter-läsnäolosta myös mainiossa Raimo Tyykiluodon toimittamassa Yle Puheen 140 merkkiä -ohjelmassa.

Tässä tiivistettynä Jukka Saksin perusteluja johtajien Twitter-läsnäololle:

  • Johtajien tulisi olla siellä, missä sidosryhmätkin ovat.
  • Jos ei ole läsnä sosiaalisessa mediassa, onko pätevyyttä tehdä organisaation somen käyttöön liittyviä päätöksiä?
  • Twitter pakottaa ajattelemaan tiivistämään johtoajatuksen: etsimään ydinsanoman, joka ohjaa omaa johtamistyötä.

Ja Piritta Seppälän:

  • Twitterissä on mahdollista aktiivinen, avoin ja jatkuva keskustelu.
  • Twitter on erinomainen tiedonlähde ammatillisestikin.
  • Järjestöjohtaja voi tuoda organisaatiota esiin omilla kasvoillaan.

Minä lisäisin vielä:

  • Järjestöjohtajan toimenkuvaan kuuluu olla järjestönsä keulakuva julkisuudessa: pitää siis näkyä ja vaikuttaa myös sosiaalisessa mediassa.
  • Järjestöjohtajan on hyvä olla kuulolla laajasti niin tavallisen ihmisen, yhteistyökumppaneiden kuin päättäjienkin ajatuksista ja puheenaiheista.
  • Twitterissä aktiivisesti toimimalla oppii somen mahdollisuudet ja pelisäännöt: miten oman järjestön viestintää ja toimintaa voi parhaiten kehittää.

Monet tuntuvat vastustavan Twitteriä ja somea ihan periaatteen vuoksi. Olennaista olisi miettiä oman viestimisen tavoitteita: haluatko olla siellä missä muutkin, haluatko näkyä, brändätä, vaikuttaa? Onnistuuko se parhaiten kotisivujen, sähköpostin ja tiedotteiden avulla vai ehkä sittenkin verkostoitumalla ja viestimällä avoimesti? Twitter on vain yksi viestintäkanava, ei mitään, mitä kannattaisi periaatteen vuoksi vastustaa.

Monet pelkäävät Twitteriä ja somea. Syynä on usein a) kritiikin pelko ja b) maineen menettämisen pelko. Miksi kritiikkiä pitäisi pelätä? Sen avulla voi kehittää omaa ja organisaation toimintaa. Ja maineen menettäminen on ehkä vähän kaukaa haettua. Voidaan myös kysyä, voiko mainetta ylipäätään hallita. Jos Marimekon toimitusjohtaja Mika Ihamuotila uskaltaa olla avoimesti Twitterissä, niin miksei sitten tavallinen järjestöjohtajakin.

Ihamuotila

Suurin riski itselle ja järjestölle taitaa lopulta olla se, että jää ulkopuolelle. Jukka Saksi ennustaa, että kohta meillä on kahden kerroksen väkeä: toiset ovat mukana, toiset jättäytyvät kehityksestä jälkeen. Toki pelkkä Twitterissä oleminen ei riitä. Parhaan hyödyn Twitteristä saadakseen (ja  siellä viihtyäkseen) kannattaa olla aktiivinen.

Suosittelen, että laitat itsesi rohkeasti peliin: parhaimmillaan sinä ja järjestösi voitte saavuttaa paljon. Ei kannata miettiä liian kauan, muuten voi käydä niin, että juna meni jo. Eikä kannata loputtomasti analysoida panos-tuotos -suhdetta. Väitän, että Twitter-aktiivisuudesta on tulevaisuudessa järjestöjohtajille (ja muillekin) paljon hyötyä tavoilla, joita emme vielä tiedä.

Toivottavasti nämä listat pitenevät hurjaa tahtia:

Pakko ei tietenkään ole Twitteriin tai someen osallistua. Sari Veikkolainen onkin listannut blogissaan klassisimmat perustelut somevastaisuudelle. Lopuksi vielä bonuksena suositus kaikille, jotka pohtivat mitä hyötyä Twitteristä voi omalle organisaatiolle olla: Yle Puheen 140 merkkiä -ohjelman jakso, jossa vieraina ovat Ville Tolvanen ja Juho Jokinen. Siinä ollaan asian ytimessä!

Ps. Nyt on houkuteltu yritysjohtajat ja järjestöjohtajat, kuka houkuttelisi Twitteriin lisää julkisen sektorin johtajia ja poliittisia päättäjiä?

Advertisements

Tietoja Anne Lindfors (@anne_lindfors)

Järjestötoimija ja maailmanparantaja. Asuu Tampereella. Toiminnanjohtajana Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä. www.pelastamaailma.wordpress.com
Kategoria(t): Järjestöt, Johtaminen Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Järjestöjohtajat Twitteriin! #johtajasome

  1. Paluuviite: Kuuntele & Keskustele – Järjestöjohtaja sosiaalisessa mediassa | Pelasta maailma

  2. Paluuviite: Mikä järjestöjohtajia somessa mietityttää? #järjestöjohto #järjestösome | Pelasta maailma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s