Kuuntele & keskustele – Järjestöjohtaja sosiaalisessa mediassa

kuuntele_keskustele Mitä hyötyä sosiaalisesta mediasta muka on työelämässä, eikös se ole pelkkää huvittelua ja ajankulua? Eihän siihen kuuluu työaikaa tuhlata!

Kuvaava esimerkki sosiaalisen median hyödyistä on Piritta Seppälän kirjoittaman kirjan Kuuntele ja keskustele – Näin järjestösi toimii tavoitteellisesti sosiaalisessa mediassa syntytarina. Kirja muotoutui hyvin pitkälle sosiaalisen median avulla. Piritta kyseli Facebookissa ja Twitterissä järjestötoimijoiden ajatuksia ja kokemuksia sosiaalisesta mediasta. Tuloksena oli paljon pohdintaa ja hyviä esimerkkejä. Prosessissa oli monta sosiaaliselle medialle tyypillistä piirrettä: joukkoistaminen, avoin tiedonjako, interaktiivinen keskustelu, vuorovaikutus ja uusien kontaktien syntyminen.

Kuuntele & keskustele -kirjassa on valtavan paljon asiaa. Tässä bloggauksessa keskityn järjestöjohtajan mahdollisuuksiin käyttää sosiaalista mediaa työssään.

Persoona peliin

Kirjassa kokemuksiaan jakavat kokeneet järjestöjohtajat Marianne Heikkilä, Markku Jokinen ja Pia Pakarinen, jotka kaikki toimivat sosiaalisessa mediassa omilla kasvoillaan. Ihminen on aina kiinnostavampi kuin kasvoton organisaatio. Toki organisaation Twitter-tileillä ja Facebook-sivuilla on paikkansa. Johtajan aktiivisuus ei korvaa vaan pikemminkin täydentää niitä.

Onko johtajan pakko olla sosiaalisessa mediassa? Ei ole, eikä ehkä kannatakaan, jos se ei tunnu luontevalta. Viestinnän tulee sopia omiin viestintätapoihin. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa edellyttää avoimuutta. Virallinen tiedotetyyppinen kieli ei toimi. Someläsnäolossa on hyvä olla persoonallisuutta ja särmää.

Mutta miten erottaa työrooli ja henkilökohtainen? Tätä miettivät johtajien lisäksi toki muutkin sosiaalista mediaa työssään käyttävät. Järjestöjohtaja tekee usein työtään koko persoonallaan jo muutenkin, joten eron tekeminen tuntuu väkinäiseltä. Perheasioita ei tietenkään tarvitse sosiaalisessa mediassa jakaa, mutta itsestään on annettava jotain, sillä teflonpinta ei kauaa jaksa kiinnostaa.

Hyvä ja kiinnostava sosiaalisen median käyttö mahdollistaa laajat verkostot. Verkostoja ei kuitenkaan voi käyttää siihen, että markkinoi omaa järjestöään koko ajan, vaan pitää olla muutakin sisältöä. Olennaista on muistaa vastavuoroisuus. Itse tuon Simpukkaa esiin sosiaalisessa mediassa jaksottain. Lapsettomien lauantain aikaan ja jonkun teemamme noustessa yhteiskunnalliseen keskusteluun päivitän ja jaan paljon aiheeseen ja yhdistykseen liittyvää materiaalia. Muina aikoina jaan Twitterissä ja Facebookissa Simpukan materiaalia kerran-pari viikossa. Huolehdin myös siitä, että vastavuoroisesti jaan verkostoni postaamia mielenkiintoisia aiheita ja osallistun keskusteluihin.

Järjestöjohtaja voi käyttää sosiaalista mediaa kuin kuka tahansa, omaan persoonalliseen tyyliinsä. Toki oma rooli ja asema on pidettävä mielessä. On selvää, että työntekijöiden asioita tai muita salassa pidettäviä asioita ei somessa jaeta. Työyhteisöön liittyvissä asioissa kannattaa mielestäni olla pidättyväinen jo mahdollisten väärinkäsitystenkin varalta, vaikka muuten avointa linjaa noudattaisi. Työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden julkiseen kiittämiseen ja huomioimiseen sosiaalinen media sen sijaan sopii mainiosti.

Miksi ja milloin?

Niin, mitä hyötyä siitä somesta järjestöjohtajille onkaan? Kirjan mukaan sosiaalinen media mahdollistaa järjestön avoimuuden ja tekee toiminnasta helposti lähestyttävää. Vuorovaikutteisuus niin kohderyhmän, suuren yleisön kuin yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa onnistuu kätevästi ja näkyvästi. Sosiaalisessa mediassa voi saada vinkkejä niin järjestön substanssiin kuin vaikkapa johtamiseen. Tapahtumamarkkinointi helppoa ja ketterää.

”Ei mulla ole aikaa!” on yleisin peruste olla käyttämättä sosiaalista mediaa. On totta, että tehokas ja aktiivinen someilu vaatii  aikaa. Kirjassa haastatellut johtajat arvioivat viettävänsä sosiaalisessa mediassa päivittäin aikaa noin kaksi tuntia. Aika kuitenkin jakaantuu päivän mittaan ja usein tulee käytettyä hyödyksi luppoajat kuten bussimatkat. On hyvä muistaa, että aktiivinen someilu ei rajoitu virka-aikaan. Mutta toisaalta harva johtaja on töissä vain kahdeksasta neljään.

Asian voi kääntää myös toisin päin: sosiaalinen media ei ole mikään irrallinen osa tai kaiken muun työn päälle tuleva lisäpalikka. Viestiminen kuuluu johtajan työhön ja sosiaalinen media on tehokas tapa viestiä. Kirjan sanoin:”Johtajien ja järjestötoimijoiden on aika tulla ihmisten keskelle viestimään, sillä se on tätä päivää. Miksi enää jättäytyisi ulkopuolelle?”

Rohkeasti mukaan

Itse olen sosiaalisen median – erityisesti bloggamisen ja Twitterin – ansiosta saanut useita työhön liittyviä haastattelu- ja luennointipyyntöjä. Olen löytänyt uusia kontakteja ja oppinut paljon johtamisesta, viestinnästä ja markkinoinnista. Some-aktiivisuuteni ansiosta pääsin myös kommentoimaan ja esilukemaan tämän mainion Kuuntele ja keskustele -kirjan sekä sain kutsun Viestintä-Pirittan koulutustiimiin.

Sosiaalinen media ei ole mikään ihmeväline, mutta oikein käytettynä siitä on järjestöjohtajalle ja koko järjestölle paljon hyötyä ja iloa. Vaikka sosiaalista mediaa oppii käyttämään parhaiten tekemällä ja kokeilemalla, ei kaikkea onneksi tarvitse opetella kantapään kautta. Kuuntele ja keskustele -kirja on helppolukuinen ja käytännönläheinen tietopaketti, joka keskittyy erityisesti sosiaalisen median tavoitteelliseen ja tulokselliseen käyttöön. Siinä on paljon esimerkkejä järjestöjen tavoista käyttää sosiaalista mediaa. Ja kuten kirjan takakannen tekstissä totean: ”Kirja on aidosti kirjoitettu järjestönäkökulmasta ja toimii niin pienelle kuin suurellekin, joka sektorin järjestölle. Kirjoitaja on selkeästi yksi meisstä, järjestötoimija.”

Lue myös: Järjestöjohtajat Twitteriin

Uutuuskoulutus: Järjestöjohtaja Somessa 12.11.2014 Helsingissä.

 

Mainokset

Tietoja Anne Lindfors (@anne_lindfors)

Järjestötoimija ja maailmanparantaja. Asuu Tampereella. Toiminnanjohtajana Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä. www.pelastamaailma.wordpress.com
Kategoria(t): Järjestöt, Johtaminen, Kirjat Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Kuuntele & keskustele – Järjestöjohtaja sosiaalisessa mediassa

  1. Iso kiitos Anne kirjani arvostelusta ja oman järjestöjohtaja-näkökulmasi tuomisesta esiin bloggauksessasi. Kirjan syntyprosessiin voisin vielä lisätä sen alati koulutuksissa toistuneen kysymyksen saada selvyyttä siihen, mitä hyötyä somesta oikeasti on ja miten sitä voisi käyttää järkevän tavoitteellisesti osana koko järjestön viestintää ja ennen kaikkea – järjestön toimintaa. Näihin asioihin haluan saada kirjan kautta jaettua vinkkejä järjestölukijoille, ja miksei kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirjoittaja kiittää sinua!

  2. Paluuviite: Järjestösomen johtaminen | Viestintä-Piritta

  3. Paluuviite: Mikä järjestöjohtajia somessa mietityttää? #järjestöjohto #järjestösome | Pelasta maailma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s