Somessa työajalla

Kerroin Facebookissa koko Simpukan henkilökunnan osallistuneen sosiaalisen median koulutukseen (kiitos innostavasta koulutuksesta Viestintä-Piritta ja hyvästä seurasta Momu-verkoston tyypit). Kysyin, miksi ihmeessä sosiaalisen median käyttö työaikana on edelleen monessa paikassa kiellettyä. Tästä virisikin vilkas keskustelu.

Työpaikoilla tehdään paljon kaikkea hyödytöntä ja tehotonta. Harva asia herättää kuitenkaan yhtä paljon tunteita kuin sosiaalisen median käyttö työajalla. Somen kohdalla kysytään – perustellusti toki – mitä lisäarvoa siitä on.

Pikaisellakin pohdinnalla löytyy monia hyötyjä:

  • Nopea, helppo ja ketterä tiedotuskanava organisaatiolle. Toimii ulkoisessa viestinnässä ja sisäisessä käytössä.
  • Tiedon ja innostuksen lähde työntekijöille. Twitterissä voi seurata oman alan ammattilaisia ja lukea heidän blogitekstejään tai heidän linkittämiään artikkeleita. Facebookista tai Twitteristä bongaa nopeasti ajankohtaisimmat uutiset ja keskustelunaiheet.
  • Joukkoistamisen mahdollistaja. Etsitpä sitten hyväksi havaittua kokoustilaa vieraassa kaupungissa tai vinkkejä Instagram-kampanjan toteuttamiseen, löydät usein nopeasti parempia neuvoja somesta kuin vaikkapa googlaamalla.
  • Organisaation – olipa se sitten yritys, järjestö, seurakunta, valtion virasto tai vaikkapa keskussairaala – toiminnan avoimemmaksi ja kiinnostavammaksi tekeminen.

Some ei ole pelkkää huvittelua tai ainoastaan organisaation virallinen tiedotuskanava. Haastan ajattelemaan laajemmin. Hampurilaisravintolan työntekijä voisi julkaista Instagramissa kuvan tuoreista kerroshampurilaisista ja toivottaa asiakkaat tervetulleiksi. Sairaanhoitaja voisi kertoa  Twitterissä työpäivästään ja näin jakaa tietoa ja luoda positiivista kuvaa työpaikastaan. Uimahallia remontoiva työntekijä voisi kertoa työn etenemisestä ja antaa näin tietoa hallin aukeamista odottaville kuntalaisille.

Tietysti on olemassa vaara, että some nielaisee liian suuren siivun työajasta. Mutta sama vaara on puhelimessa puhumisella, pitkäksi venyneillä kahvitauoilla, toistuvilla tupakkabreikeillä, pitkillä lounailla, jatkuvilla käytäväkeskusteluilla, netin tai sähköpostin syöväreihin uppoamisella tai ylipäänsä vain tyhjyyteen tuijottamisella. Tsekkaa myös: Paljonko sosiaalinen media vaatii aikaa ja Ei mulla ole aikaa!

Tietysti on ammatteja, joissa somen käyttäminen työasioissa ei ole turvallisuussyistä sallittua, esimerkkeinä voivat olla vaikkapa ministeriöt tai puolustusvoimat. On töitä, joissa työn suorittavan luonteen takia somea ei työpäivän aikana ehdi käyttää, tällaisia töitä voivat olla vaikkapa asiakastyö, hoitotyö ja ns. liukuhihnatyö.

Tietysti työhön liittyvässä sosiaalisen median käytössä on otettava huomioon vaitiolovelvoitteet ja lojaalisuus työnantajaa kohtaan. Somen kieltäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu eikä työnantaja voi hallita työntekijöiden some-käyttäymistä. Työnantaja ei voi myöskään velvoittaa markkinoimaan organisaatiota omassa profiilissa. Toisaalta työntekijöitään arvostava, heihin luottava ja panostava yritys todennäköisesti kerää työntekijöiltä positiivisia mainintoja somessa.

Organisaation somenäkyvyys ei voi enää olla vain sliipattua ja teflonpintaista omakehua. Parasta markkinointia on aitojen ihmisten – niin työntekijöiden kuin asiakkaiden tai kohderyhmään kuuluvien – positiiviset maininnat.  Jos sosiaalisen median käyttö kuuluu työhön, voidaan ajankäytöstä ja pelisäännöistä sopia avoimesti. Vinkkejä voi etsiä vaikkapa Työturvallisuuskeskuksen julkaisusta Sosiaalisen median työkäyttö.

Sosiaalisesta mediasta voi olla hyötyä organisaatioille monella eri tavalla. Simpukassa Facebookiin on muodostunut lapsettomien yhteisö, joka toimii tärkeänä vertaistuen kanavana. Some voi osoittautua yllättävän toimivaksi tiedotuskanavaksi. Harvalla organisaatiolla on varaa tehdä niin kuin Tampereen joukkoliikenteellä, joka lakkautti Twitter-tilinsä @Tampere_joli. Perusteluna oli resurssipula. Moni muu taho olisi varmasti ollut pelkästään kiitollinen lähes 4000 interaktiivisesti viestivästä seuraajasta.

Sosiaalinen media on tätä päivää. Somessa ovat niin yritysten asiakkaat, järjestöjen kohderyhmä kuin organisaatioiden työntekijätkin. Kieltojen ja uhkakuvien maalailun sijaan kannattaa suhtautua someen positiivisesti ja käyttää hyväksi sen tarjoamaa potentiaalia.

 

Mainokset

Tietoja Anne Lindfors (@anne_lindfors)

Järjestötoimija ja maailmanparantaja. Asuu Tampereella. Toiminnanjohtajana Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä. www.pelastamaailma.wordpress.com
Kategoria(t): Järjestöt, Työelämä Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Somessa työajalla

  1. Paluuviite: Hyvä paha some | Pelasta maailma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s